Vanhatkaan mustelmat eivät vielä ehtineet paranua, kun tuli jo uusia. Taas. Sääreen. Olin tänään "vitun paskan vittu". Lapsen oman turvallisuuden kannalta tein päätöksen, ettei lapsi päässyt retkelle mukaan. Liian vähän aikuisen käsiä.

Henkilökuntapula. Sijaispula. Aikapula. Näitä vastaan taistelemme, lähes joka päivä. Se ei kerro totuudesta mitään, vaikka kaikki ryhmän aikuiset olisivatkin paikalla. Myös sitä lapsiainesta pitäisi katsoa. Katsoa kunnolla. Miten tarjoat laadukasta hoitoa ryhmälle, jossa on enemmän haastavia lapsia, kuin on aikuisten käsipareja.

Mennäänkö nyt perse edellä puuhun, kun yhdessä kaupungissa täytyy pitää blogia päivähoidosta työajalla. Älkää huoliko virkasisaret ja -veljet, teen tätä omalla ajalla fiilispohjalta. 

Lasten väkivaltaisuus, monikulttuurisuus, välittämättömät vanhemmat, päiväkodin ruoan laatu/taso, lepohetket jne jne... näistä saatte lukea minuun kirjoituksissani.